Joustavien polkujen perusta
Yhteisten tutkinnon osien joustavat opintopolut rakentuvat toimivan ja kattavan verkko-oppimisympäristön varaan. Ympäristön luomisessa otettiin koko ajan huomioon opiskelijan rooli aktiivisena oman oppimisensa suunnittelijana ja arvioijana. Tutustu avoimeen materiaaliin ja sen taustoihin!
Moodle-kurssit ovat ladattavissa aoe.fi-palvelusta. Tee haku tutkinnon osan osa-alueen nimellä, esimerkiksi ”Kestävän kehityksen edistäminen”. Uudistetut Moodle-kurssit julkaisemme aoe.fi-palvelussa vuoden 2022 alussa.
Miten voimme tarjota sujuvaa tutkintokoulutusta entistä laajemmalle joukolle erilaisia oppijoita ja erilaisia opintopolkuja? Tähän isoon kysymykseen lähdimme etsimään ratkaisuja syksyllä 2017, kun aloitimme YTO-Areenan hankehakemuksen kirjoittamisen. Vuoden 2018 alussa voimaan astunut uudistunut laki ammatillisesta koulutuksesta toi monen muun uudistuksen ohella yhteiset tutkinnon osat (YTO) osaksi kaikkien perustutkinto-opiskelijoiden opintopoluille ikään, taustaan, opintosuunnitelmaan tai työelämässä jo vietettyihin vuosikymmeniin katsomatta.
Tarvitsimme kipeästi uusia tapoja yhteisten tutkinnon osien toteutukseen, mutta halusimme samalla asettaa myös muita tavoitteita: tehdään opinnoista aidosti eri tilanteiseen ja erilaisten oppijoiden tarpeisiin mukautuvia ja nostetaan opiskelija pääosaan omien tavoitteidensa määrittelyssä ja oppimisensa suunnittelussa – tehdään opiskelijasta siis oman oppimisensa projektipäällikkö.
Oppimisen omistajuutta vahvistamalla halusimme ennen kaikkea vahvistaa motivaatiota ja sitoutumista opintoihin sekä tarjota välineitä oppimisen taitojen ja itseohjautuvuuden harjoitteluun.
Näillä suuntaviivoilla lähdimme rakentamaan Seduun yhteisten tutkinnon osien verkko-oppimisympäristöä, joka palvelee ennen kaikkea monimuotokoulutuksessa pääosin työpaikoilla opiskelevia aikuisia mutta myös kaikkia muita yksilöllisten opintopolkujen kulkijoita, joiden henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ryhmämuotoinen yhteisten tutkinnon osien opiskelu ei syystä tai toisesta sovi.
YTO-osaamisalueet pakollisissa opinnoissa (Excel)
Lain lisäksi vuoden 2018 alussa uudistuivat ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteet. Aloitimme siis YTO-verkko-oppimisympäristön perustusten rakentamisen uunituoreiden tutkinnon perusteiden perusteellisella tutkimisella ja avaamisella. Tähän tärkeään työvaiheeseen, samoin kuin monta kertaa myöhemminkin hankkeen edetessä, saimme korvaamatonta apua Sedun YTO-koulutustiimiltä eli yhteisten tutkinnon osien opettajilta.
Yhteiset tutkinnon osat kätkevät sisäänsä monenlaisia tietoja ja taitoja sekä jossain määrin myös arvopohjan rakentamiseen liittyviä tavoitteita. Jokainen osa-alue on tutkinnon perusteissa jaettu oppimistavoitteisiin, joista jokainen kuvaa melko laaja-alaista osaamista. Ymmärsimme, että mikäli haluamme antaa välineet oman oppimisen suunnitteluun ja seurantaan, sisältöjä ja tavoitteita pitää jäsentää tarkemmin ja konkreettisemmin. Ensimmäiseksi työkaluksi loimme osaamisalueet.
YTO-verkko-oppimisympäristössämme (ja osa-alueiden arviointikirjoissa Wilmassa) jokainen osa-alue on jaettu 2–8 osaamisalueeseen. Niitä ovat esimerkiksi matematiikan peruslaskutoimitukset, yksikkömuunnokset ja oman alan matemaattiset ongelmat tai äidinkielen kirjallinen viestintä, esiintymistaidot tai kielenhuolto.
Osin osaamisalueet päätyivät noudattelemaan tutkinnon perusteiden osaamistavoitteita (esimerkiksi yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toiminnan yrityksen tavoitteiden edistäminen ja liikeidean ideointi ja arviointi) mutta monin osin päädyimme jakamaan osa-alueen sisällöt useampaan tarkkarajaisempaan osaan tutkinnon perusteissa kuvattujen arviointikriteerien avulla.
Osaamisalueet ovat siis tapa kuvata ja jäsentää opiskelijalle konkreettisesti, millaisia tietoja ja taitoja osa-alueeseen tarkalleen kuuluu ja mitä opiskelijan siis tulee riittävästi hallita osaamista osoittaessaan.
Kaikki sisällöt valmiissa verkko-oppimisympäristössä on jäsennetty osaamisalueittain. Niiden suoritusjärjestys on vapaa eli opiskelija voi itse valita, mistä aloittaa ja vaikkapa mitä osaamisalueita samanaikaisesti tekee. Suosituksia ja ohjausta on toki saatavilla.
Avaa tästä: Uudistetut itsearviointilomakkeet verkkokansiossa
Samalla kun jokainen yhteisten tutkinnon osien osa-alue jaettiin tarkkarajaisempiin osaamisalueisiin, pyrimme myös avaamaan mahdollisimman tarkasti, millaista konkreettista osaamista opiskelijalta edellytetään kullakin tutkinnon perusteiden arviointikriteereissä kuvatulla tasolla (tyydyttävä 1, hyvä 3, kiitettävä 5). Tämän työskentelyn tuloksena osaamisalueiden ympärille syntyivät dynaamisen itsearvioinnin lomakkeet, joihin otimme mallia muun muassa Pekka Peuran ja Lauri Hellstenin tunnetuksi tekemästä itsearviointimenetelmästä.
Lomakkeilla jokainen osaamisalue on kuvattu kolmella tasolla tietoina, taitoina, itsearviointitaitoina sekä tarvittaessa arvoina ja asenteina. Nämä kuvaukset on pyritty tekemään niin konkreettisiksi, että oman osaamisen arviointi onnistuu sujuvasti, vaikka osa-alueen sisällöt ja tavoitteet olisivatkin entuudestaan vieraita. YTO-verkko-opinnoissa itsearviointilomakkeella tehdään osaamisen alkukartoitus ja seurataan tavoitteiden saavuttamista jatkuvasti eli dynaamisesti opintojen edetessä (lue lisää: Erilaiset oppijat, yksilölliset polut).
Sedussa itsearviointilomakkeet ovat YTO-verkko-opintojen lisäksi käytössä työkaluna osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessissa, kun opiskelijan osaamisen ajantasaisuutta on arvioitava: opiskelija saa realistisen käsityksen osaamisensa ajantasaisuudesta jo ennen prosessin seuraavia vaiheita.
Itsearviointilomakkeet on toteutettu Excelin avulla, eikä paremmin tarkoitukseen sopivaa tekniikkaa ole toistaiseksi ole tullut ilmi, vaikka kartoituksia on tehty. Itsearvioinnissa otetaan kantaa osaamista koskeviin väitteisiin (tiedän, tunnen, osaan, ymmärrän jne.) neliportaisen asteikon avulla: 1) en hallitse opiskeltavaa asiaa, 2) opiskeltava asiaa vaatii kertaamista, 3) hallitsen opiskeltavan asian ja 4) osaan opettaa asian myös toiselle opiskelijalle.
Neljännen itsearviointitason tavoitteena on paitsi antaa mahdollisuus kertoa opiskeltavan asian poikkeuksellisen hyvästä hallinnasta myös herätellä ja ohjata hyödyntämään vertaistukea oppimisessa. Itsearviointilomakkeista olisi mahdollista tehdä myös pienryhmäkohtaisia, jolloin esimerkiksi neljä opiskelijaa tekisi itsearviointia saman taulukon avulla, ja yhteisöllisen oppimisen mahdollisuudet tulisivat mahdollisesti paremmin esiin.
Excel-taulukot on määritelty siten, että jokaista itsearvioinnin tasoa vastaa värikoodi. Taulukkoa täytetään pikanäppäimien avulla, jolloin työskentely on teknisesti melko helppoa. Lataa ja kokeile itse!
Hyvä, helppokäyttöinen verkko-oppimisympäristö vaatii selkeän kotipesän, josta oppija pääsee lähtemään liikkeellä ja johon hän voi aina palata uudestaan. Kotipesässä ovat saatavilla kaikki oppimisen kannalta oleellinen: materiaalit, tehtävät, itsearviointivälineet, vuorovaikutuskanavat, tuki ongelmatilanteisiin… YTO-
Areenassa oppimisen kotipesää lähdettiin rakentamaan Moodle-oppimisympäristöön. Oppimisympäristön rinnalla digitaalisena toimintaympäristönä opiskelijamme käyttävät ensi sijassa Microsoftin Office 365 – palvelua. Päädyimme lopulta kokeilemaan ja käyttämään moni sisällöntuotannon ja oppimisen sähköisiä apuvälineitä, jotka kaikki kokosimme opiskelijalle linkittäen tai upottaen kotipesään Moodlen kurssialueille.
YTO-osa-alueen oppiminen alkaa verkossa aiemman osaamisen kartoittamisella ja omien oppimistavoitteiden määrittämisellä. Välineenä käytetään dynaamisen itsearvioinnin lomaketta, jota on myös tarkoitus päivittää jatkuvasti opintojen edetessä. Itsearviointilomakkeen avulla opiskelija myös perehtyy opiskeltaviin sisältöihin ja osaamiselle asetettuihin tavoitteisiin.
Yhteisiä tutkinnon osia opiskelevat ovat monessa suhteessa erittäin heterogeeninen joukko. Samat sisällöt ja opinnot on osattava kohdentaa juuri peruskoulun päättäneelle 16-vuotiaalle kuin vuosikymmeniä työ- ja elämänkokemusta kerryttäneelle uudelleenkouluttautujallekin. Isoja eroja on myös niin sisäisessä motivaatiossa, itseohjautuvuudessa, digitaidoissa kuin vaikkapa opiskelukielen hallinnassakin.
YTO-verkko-oppimisympäristöä rakentaessamme lähdimme ratkomaan näitä haasteita selkeän materiaalit ja tehtävät eri tasoilla eriyttävän toteutuksen avulla. Hyödynsimme samalla muutamia oppimisen pelillistämisen keinoja. Kaikki sisällöt ja tehtävät on eriytetty verkko-opinnoissa kolmelle tasolle: pronssi, hopea ja kulta. Pronssitason vaatimukset vastaavat tutkinnon perusteiden tyydyttävää (T1) tasoa, hopea hyvää (H3) ja kulta kiitettävää (K5).
Tavoitteena on käänteisen oppimisen mallin mukaisesti, että jokainen voi saavuttaa yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteet aiemmin hankitun osaamisen huomioiden omalla lähikehityksen vyöhykkeellään omien tavoitteidensa mukaisesti. Opiskelija valitsee jokaiselta osaamisalueelta tason, jolta aloittaa opiskelun. Tasoa voi vaihtaa milloin vain, mikäli haastetta on liikaa tai liian vähän. Yhden tason suoritettuaan opiskelija voi myös jatkaa seuraavalle, jolloin hän saa automaattisesti näkyviin vain edellistä tasoa laajentavat ja täydentävät aineistot ja tehtävät.
Lähdimme muutamista aiemmista kokeiluista viisastuneina hyödyntämään verkko-oppimisympäristön rakentamisessa joitakin valikoituja pelillistämisen keinoja. Pelillistäminen on viime vuosina ollut muodikas käsite niin oppimisessa kuin muillakin aloilla, mutta edelleen termi ymmärretään usein väärin tai ainakin turhan suppeasti.
Olemme toki hyödyntäneet oppimisympäristössämme joitakin yksinkertaisia oppimispelejä, muun muassa Turun yliopiston kehittämää Ville-oppimisjärjestelmää, jossa oppimista tukevilla minipeleillä on keskeinen rooli. Ensisijaisesti pelillistämisessä on YTO-Areenankin tuotoksissa pelien mekaniikan ja dynamiikan soveltamisesta eri ympäristöihin, tässä tapauksessa oppimisympäristöön. Keinovalikoimaan otimme tasot (pronssi, hopea ja kulta), edistymispalkit ja saavutukset (tason suorittaminen ja automaattinen eteenpäin kannustava palaute). Mikään näistä ei ole ratkaisu oppimisen haasteisiin, mutta pystymme niiden avulla havainnollistamaan myös visuaalisia keinoja käyttäen oppimisen etenemistä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toivomme tietenkin, että tämä mahdollisimman monella edistää opintoihin sitoutumista.
Moodleen rakennetun oppimisympäristön rakentamisessa eriyttämisen lisäksi tärkeänä ohjenuorana on ollut osaamisperusteisuus. Lähdimme jäsentämään ympäristöä siten, että opiskelija pääsee osoittamaan osaamistaan heti, kun hänellä on siihen riittävät valmiudet – vaikka sitten kokonaan aiemmin hankitun osaamisen turvin.
Kun opiskelija valitsee Moodlessa osaamisalueen vaativuustason, valikkoon ilmestyvät vain ne aktiviteetit (erilaiset arvioitavat tehtävät ja testit), joita osaamisen osoittamiseksi vaaditaan. Pidimme matkan varrella mielessä yleistä opintoihin liittyvää kysymystä Mitä mun pitää tehdä? Tähän kysymykseen verkko-oppimisympäristö antaa koko ajan suoran vastauksen – opiskelijan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Arviointiaineiston muodostavat aktiviteetit on myös kytketty Moodlen edistymisen seurantaan, jonka avulla opiskelija saa nopeasti silmäilemällä kuvan opintojensa etenemisestä. Edistymisen seuranta mukautuu opiskelijan valitsemiin tasoihin ja kertoo värikoodeilla kunkin osaamisen osoittamiseen vaaditun tehtävän tilan (palauttamatta, odottaa arviointia, täydennettävä, hyväksytty).
Missä se oppiminen sitten on? Tarkoitus ei ole tietenkään vain rynnätä osoittamaan osaamista vaan pysähtyä riittävästi perehtymään ja harjoittelemaan. Päädyimme toteuttamaan tämän osaamisperusteisesti siten, että kokosimme jokaiselle arvioitavan tehtävän tai testin sivulle aiheeseen liittyvät oppimateriaalit ja harjoitukset linkkeinä ja upotuksina. Linkit voivat osoittaa toisille piilotetuille Moodle-sivuille tai muille verkkosivuille (esimerkiksi Youtube tai Thinglink). Kokosimme myös joihinkin osa-alueisiin myös viittaukset painettuihin tai digitaalisiin oppikirjoihin, joita verkko-opinnoissa voidaan myös käyttää.
Esimerkki oppimateriaaleista Youtubessa
Esimerkki oppimateriaaleista Thinglinkissä
Esimerkki oppimateriaaleista Soundcloudissa
Yksilöllisen ja joustavan opiskelun mahdollistaminen vaatii myös monipuolisia materiaaleja. Halusimme hankkeessa ennen kaikki tutkia mahdollisuuksia tuottaa audiovisuaalista oppimateriaalia olemassa olleiden aineistojen rinnalle siten, että opiskelijalla on lukemisen lisäksi mahdollisuuksia perehtyä opiskeltaviin aiheisiin kuuntelemalla, katsomalla ja aktiivisesti itse tutkimalla. Kartoitimme matkan varrella erilaisia palveluita ja materiaalin tuotantotapoja kustannustehokkaiden mutta samalla laadukkaiden tuotantoprosessien luomiseksi.
Tärkeimmiksi materiaalialustoiksi muodostuivat Youtube videoille ja Thinglink interaktiivisille kuvallisille oppimateriaaleille. Lisäksi otimme käyttöön Soundcloudin äänikirjatyyppisiä sisältöjä varten sekä muutamia muita alustoja (tutustu tarkemmin henkilökohtaisen oppimisympäristön (PLE) kuvaukseen tästä). Erityisesti matematiikan oppimista varten otimme käyttöön Turun yliopiston Ville-oppimisjärjestelmän, johon kootut kohdennetut kurssisisällöt harjoituksineen linkitimme omaan Moodle-ympäristöömme.
Monipuolisten oppimateriaalien lisäksi olemme halunneet myös tarjota mahdollisimman monipuolisia vaihtoehtoja tehtävien muotoon aina, kun se osaamisen arvioinnin kannalta on mahdollista. Mikäli arvioitavana ole siis erityisesti vaikkapa kirjallisen tekstin tuottaminen, opiskelija voi palauttaa tehtävän vaikkapa sanellen, kuvina, videona tai näiden kaikkien yhdistelmänä. Yhteiset tekniset ohjeet erityyppisten tehtävien palauttamiseen on lisätty Moodlessa jokaisen ohjesivun loppuun.
Palautteiden perusteella mahdollisuus erilaisten suullisten tuotosten palauttamiseen on ollut ennen kaikkea tärkeää erityistä tukea tarvitseville ja suomea vieraana kielenä käyttäville opiskelijoille. Parhaimmillaan vapaa muoto mahdollistaa jokaisen opiskelijan omien vahvuuksien hyödyntämisen ja toivottavasti päästää valloilleen myös luovuutta.
Tärkeänä periaatteena yhteisten tutkinnon osien verkko-oppimisympäristön rakentamisessa on ollut verkkoaineistojen yhtenäiseksi suunniteltu muoto. Useimmiten verkko-opintoja tekevät opiskelijat suorittavat useiden osa-alueiden opintoja. Yhtenäisen muodon avulla voimme ennen kaikkea auttaa opiskelijaa keskittymään olennaiseen eli opiskeltaviin tietoihin ja taitoihin sen sijaan, että hän käyttäisi uudestaan ja uudestaan aikaa uudenlaisen verkkoympäristön jäsentelyn ja toimintalogiikan sisäistämiseen.
Yhtenäinen muoto helpottaa myös kaikkia opiskelijoiden ohjaukseen osallistuvia, kun erillisiä osa-aluekohtaisia ohjeistuksia ei tarvita aivan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Ohjausta helpottaa myös, että Moodle-ympäristöt vastaavat rakenteeltaan Wilmaan reformin yhteydessä päivitettyjä osa-alueiden arviointikirjoja. Osa-alueen arviointikirjaan voi kirjata sanallista palautetta opiskelijan osaamisesta osaamisalueittain (tyydyttävä, hyvä, kiitettävä, suoritus kesken). Näistä kirjauksista on apua erityisesti, kun opiskelija täydentää rästiin jääneitä opintojaan verkossa tai kun hän haluaa korottaa osa-alueen arviointiaan verkko-opintojen avulla.
Verkko-opintojen aloitus onnistuu Sedussa jatkuvasti nonstop-periaatteella. Kaikkiin osa-alueisiin järjestetään opettajien johdolla verkko-opintojen starttipajoja. Starttipajalla opiskelijaa saa opastuksen opintojen aloittamiseen sekä kurssiavaimen Moodlen kurssialueelle. Starttipajojen lisäksi järjestetään jatkuvasti tukipajoja, joilla opetusta ja tukea tarjotaan kulloistenkin tarpeiden mukaan. Samanaikaisen ohjauksen lisäksi opettajat ohjaavat opiskelijoita paljon verkon välityksellä eriaikaisesti. Viestintää on pyritty ohjaamaan Teams-sovellukseen, jonka lisäksi käytössä ovat sähköposti ja Wilma. Startti- ja tukipajoja järjestetään sekä lähiopetuksena että etänä Teamsin avulla.
Tärkeä linkki verkko-opintojen ohjauksessa ovat Sedun Vauhdittamo-tukipajat, jotka toimivat kaikilla kampuksilla. Vauhdittamot ovat avoinna päivittäin, ja opiskelijoita ovat ohjaamassa erityisopettajat, ammattiohjaajat ja tarvittaessa erikseen sopien myös yhteisten tutkinnon osien opettajat.
Mikäli opiskelija haluaa saada YTO-verkko-opintonsa liikkeelle heti, myös opintojen aloittaminen Vauhdittamossa on mahdollista. Tällöin perehdytyksen ja kurssiavaimen antaa Vauhdittamo-ohjaaja, joka myös opastaa opiskelijan ilmoittautumaan ensimmäiseen mahdolliseen starttipajaan tai tukipajaan (mikäli opintojen aloittaminen sujuu vaivattomasti).
Sedun YTO-verkko-opinnoissa osa-alueen suorittamiselle ei ole sitovaa aikataulua, mutta ohjauksella pyritään siihen, että opiskelijat varaavat riittävästi aikaa opintoihin ja että eri osa-alueiden suorittamisen aikataulu sopii muuhun henkilökohtaiseen suunnitelmaan.
Mistä opettaja sitten tietää, että opiskelija on palauttanut vaadittavat osaamisen arviointiin tarvittavat työt? Tätä varten rakensimme jokaiseen Moodle-ympäristöön Opinnot valmiina? -toiminnon, jonka avulla opiskelija voi lähettää opettajalle automaattisen ilmoituksen ja arviointipyynnön. Lisäksi toimintoon liittyvä lyhyt kysely ohjaa opiskelijaa vielä kerran tarkistamaan, että kaikki vaadittavat osiot on tehty valitulla tasolla.
Keskityimme hankkeessa ensisijaisesti pakollisten YTO-opintojen verkkototeutuksiin, mutta pystyimme luomaan myös muutamia valinnaisia YTO-verkko-opintoja. Suunnittelussa noudatimme samoja käytäntöjä kuin pakollisissakin opinnoissa ja pyrimme yhtenäiseen muotoon ja tuttuun muotoon ympäristön jäsentelyssä. Tutustu esimerkiksi Ammattiin opiskelevan lukudiplomiin, jossa teimme yhteistyötä Seinäjoen kirjaston kanssa ja jossa myös kokeilimme yhdistää sähköisiä Open Badge -osaamismerkkejä yhteisten tutkinnon osien opintoihin: linkki aoe-palveluun tähän.
Lähes kaksi vuotta kestäneessä verkko-opintojen pilotoinnissa nousivat selvästi esiin opiskelijoiden digiosaamisen vaihteleva taso. Kallisarvoista kontaktiopetuksen aikaa kului paikoin liiaksi erilaisten teknisten ongelmien ratkomiseen. Tämän haasteen takia teimme muutoksia verkko-opintojen ohjausprosessin alkupäähän ja rakensimme erillisin Valmiina verkko-opintoihin -ympäristön Moodleen.
Tavoitteena on, että jokainen verkko-opintoja aloittava käy perehtymässä laitteisiin, palveluihin ja digiosaamiseen liittyviin vaatimuksiin sekä tarvittaessa vahvistaa osaamistaan riittävästi ennakkoon. Mikäli osaaminen on riittävää, valmennusympäristöön tutustuminen käy nopeasti.
Yhteistyössä valtakunnallisen eKampus-verkostohankkeen kanssa rakensimme Sedun eKampus-sivustolle yhteisten tutkinnon osien omat sivut, joille on koottu kaikki oleellinen tieto yksilöllisistä joustavista YTO-verkko-opinnoista. Tavoitteenamme oli luoda portaali, joka palvelee opiskelijoiden lisäksi kaikkia ohjaustyötä tekeviä ja helpottaa opintojen aloittamista yhteen paikkaan koottujen linkkien ja selkeiden ohjeiden avulla.
