Toinen toistaan tukien

Ammatilliset ja yhteiset tutkinnon osat eivät ole toisistaan erillisiä saarekkeita. Yhteiset tutkinnon osat linkittyvät paikoin hyvin saumattomasti ammatillisten opintojen tavoitteisiin ja ammatilliset tutkinnon osat työelämässä oppimisineen tarjoavat autenttisia oppimisympäristöjä ja tarttumapintaa YTO-tavoitteiden saavuttamiseen. Lue pilotoinneistamme tarkemmin!

Yhteisen tutkinnon osien integroinnista ammatillisiin opintoihin on puhuttu vuosia ja monissa kohdin toki myös onnistuttu. Integrointi on käsitteenä kuitenkin jossain määrin ongelmallinen: kärjistetysti sillä on yhtä monta merkitystä kuin on puhujaakin. Tarkoitetaanko integroinnilla erilaista opetusjärjestelyä (esimerkiksi yhteisopettajuutta), sisältöjen yhteneväisyyksien huomioimista opetuksessa vai jotakin muuta?

Tavoitteemme yhteisten tutkinnon osien opiskelunsujuvoittamiseksi ja oppimisympäristöjen monipuolistamiseksi  vaati ilman muuta myös integroinnin tarkastelua ja siihen liittyvien tavoitteiden kirkastamista. Hanketyön alkutaipaleella  tehty tutkinnon perusteiden avaaminen auttoi meitä tässäkin eteenpäin ja löytämään integrointiin näkökulmat, joissa lähtökohtana ovat oppimistulosten laatu ja tasalaatuisuus sekä opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu.

Konkretisoitujen ja tarkkarajaisten oppimistavoitteiden avulla saatoimme lähteä helpommin etsimään yhtymäkohtia eri perustutkintojen ammattitaitovaatimuksiin. Lähdimme liikkeelle siitä, että integrointi valjastetaan hyvää oppimista edistämään. Se ei ole päämäärä, johon olisi pyrittävä silloinkin, kun se ei ole oppimistavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaista. Integroinnin sijaan puhummekin mieluummin linkittämisestä.

Linkittäminen (tai integroinnin) isoin haaste on skaalaaminen. Yhteen perustutkintoon tai vaikkapa työelämän oppimisympäristöön sopivat käytännöt eivät sellaiseen automaattisesti toimi muualla. YTO-opintojen linkittämisessä työelämässä oppimiseen ja muuhun ammatilliseen tutkintokoulutukseen lähdimmekin yksittäisten laboratoriokokeilujen sijaan liikkeelle tutkinnon perusteiden vertailusta: kaivamalla esiin ilmiselvät sisältöjen yhteneväisyydet pystymme priorisoimaan toteutuskelpoisimpia ja helpoiten eri tutkintoihin ja ympäristöihin skaalattavissa olevia YTO-linkityksiä.

Hanketyön puitteissa rajasimme vertailun vielä muutamiin perustutkintoihin ensinnäkin opiskelijamäärien perusteella (esimerkiksi sosiaali- ja terveysala). Toisaalta painotimme myös sitä, miten helposti arvioimme löytävämme perustutkinnosta linkityspisteitä YTO-opintoihin (esimerkiksi hius- ja kauneudenhoitoala).

Kokosimme kuhunkin perustutkintoon kuuluvat tutkinnon osat ja ammattitaitovaatimukset ja lähdimme etsimään kuhun parhaiten linkitettävissä olevia yhteisten tutkinnon osien osa-alueita. Käytimme koko ajan arviointikriteereitä ja tekemiämme itsearviointilomakkeita, joiden avulla työ eteni suoraviivaisesti, vaikka tutkittavaa oli paljon. Tutustu tarkemmin tekemiimme tutkinnon perusteiden vertailuihin ja tallenna ne hyödynnettäviksi:

  • sosiaali- ja terveydenhoitoalan perustutkinto (upotetaan näihin suora linkki dokumentteihin)
  • hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto
  • liiketoiminnan perustutkinto
  • kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto
  • autoalan perustutkinto.

Mihin näitä vertailuja sitten voisi käyttää? Otimme omaan YTO-linkittämisen kehittämiseemme kaksi kärkitavoitetta:

1) YTO-linkitysten kirjoittaminen osaksi YTO-verkko-oppimisympäristöä: sanallistetaan aineistoihin selvästi, miten osaamista voi työelämässä hankkia eri oppimistavoitteisiin liittyen ja luodaan arvioitavia tehtäviä, joiden tuotokset voivat syntyä työelämässä osana työtehtäviä.

2) Ammatillisten opintojen suunnitelmallisempi linkittäminen YTO-opintoihin ryhmämuotoisessa lähiopetuksessa: kartoitetaan opintojen sisältöjen perusteella, minkä YTO-osa-alueiden opetusta järjestetään samaan aikaan kunkin ammatillisen tutkinnon osan kanssa. Linkittämisen mahdollistava työjärjestys ja alustava suunnitelma opetusjärjestelyistä antavat opettajille hyvät lähtökohdat laadukkaaseen toteutukseen.

YTO-linkityksen ja työelämäyhteistyön materiaali

Iso osa joustavia yhteisten tutkinnon osien opintoja tarvitsevista opiskelijoista opiskelee monimuotokoulutuksessa pääosin työelämässä. Monet (eivät aivan kaikki) yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteista ovat sellaisia, että niihin liittyvää osaamista on mahdollista hankkia työelämässä erilaisia työtehtäviä tekemällä. Työtehtävistä voi myös syntyä erilaisia tuotoksia ja dokumentaatiota, joita opiskelija voi liittää mukaan YTO-osa-alueen arviointiaineistoon.

Nämä opintojen linkittämisen mahdollisuudet pitää tehdä opiskelijoille näkyväksi, jotta myös YTO-tavoitteisiin liittyvä oppiminen on opiskelijalle tietoista ja suunnitelmallista toimintaa, jota hän pystyy tarvittaessa myös reflektoimaan. Ison haasteen yhteensovittamiselle asettavat erilaiset perustutkinnot sekä monenlaiset työpaikat ja työtehtävät. Koko tätä kirjoa on mahdotonta huomioida kaikille yhteisessä verkko-oppimisympäristössä, joten aloitimme työn ennakkoon selkeimmistä ja helpoiten toteuttavissa olevista linkityksistä.

Apua YTO-osaamistavoitteiden linkittämiseen työpaikan työtehtäviin saimme työelämän edustajilta. Hankkeen piloteissa yhteissuunnitteluun osallistui Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa Eepeen marketpäälliköitä (liiketoiminnan perustutkinto) sekä Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatuksen esihenkilöitä (sosiaali- ja terveysalan perustutkinto).

Työelämän edustajien kanssa käytimme aiemmin luotua suunnittelulomaketta, johon kirjasimme yhdessä YTO-tavoitteisiin linkittyviä päivittäistavarakaupan ja varhaiskasvatuksen työtehtäviä. Pyrimme erikseen huomioimaan sellaisia työkokonaisuuksia, jotka liittyvät moniin aloihin (esimerkiksi asiakaspalvelutilanteet, sisäinen ja ulkoinen viestintä tai työkyvyn ylläpitäminen ja työergonomian huomioiminen). Tekemämme tutkinnon perusteiden vertailu tarjosi keskusteluille hyvän rungon. Linkityspisteiden löytäminen oli sujuvaa ja melko vaivatonta. Pilotoinnit rohkaisivat jatkamaan ja laajentamaan tämänkaltaista työelämäyhteistyötä jatkossa myös muille aloille.

Suunnitelmien avulla olemme lähteneet pala palalta viemään YTO-linkitystä osaksi Sedun yhteisten tutkinnon osien verkko-oppimisympäristöä.

Sedussa yhteisten tutkinnon osien ryhmämuotoinen lähiopetus toteutetaan pääosin YTO-päivinä, joita ryhmillä voi olla jaksoittain työviikossa 0–3. Onnistunut YTO-linkittäminen vaatii siis ensinnäkin opetuksen suunnittelua siten, että parhaiten yhteensopivat ammatilliset opinnot ja YTO-opinnot toteutuvat ryhmällä samaan aikaan. Linkityssuunnitelmien yksi käyttötarkoitus onkin helpottaa opetuksen tarkoituksenmukaista suunnittelua.

Tutkinnon perusteiden vertailun pohjalta olemme käyneet keskusteluita eri alojen ammatillisten opettajien kanssa. Vertailu antaa tarttumapinnan opetuksen yhteissuunnitteluun. Aluksi voidaan kartoittaa ne ammatillisen opetuksen tavoitteet, joiden saavuttamista YTO-opinnot parhaiten tukisivat. Toisessa vaiheessa opettajat voivat suunnitella opetuksen käytännön toteutuksen, kun pohjatyö työjärjestyksen suunnitteluineen on tehty ja tavoitteet, aikataulut ja toimintaympäristöt ovat selvillä.